Avoin demokratia Kansalaisaloitteista, perustuslaista ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista

Toisten auttamista ei saa pistää verolle

  • Toisten auttamista ei saa pistää verolle

YLE uutisoi (http://areena.yle.fi/tv/1913588?start=10m57s) Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreesta raportista ja Verohallinnon suunnitelmista alkaa verottaa ihmisten toisilleen tekemiä palveluita. Raportin perusteella koetaan tärkeäksi puuttua ihmisten toisilleen tekemien palvelusten verotukseen. "Keskeisin harmaan talouden riski on se, että tässä saattaa jäädä veronalaisia tuloja ilmoittamatta", sanoo apulaisjohtaja Marko Niemelä Harmaan talouden selvitysyksiköstä YLE:n uutisen mukaan.

Tämä saattaa kuulostaa aprillipilalta, mutta ilmeisesti kyse on tosijutusta. Nostan esiin kaksi kysymystä:

 

1) Miksi ihmisten välisiä palveluita halutaan verottaa?

Verottaja ja harmaan talouden selvittäjät eivät ilmeisesti ole tehneet minkäänlaisia selvityksiä tai ainakaan julkaisseet lukuja siitä, kuinka isosta veropotista olisi kyse. Halutaanko verottaa vain elinkeinonharjoittajien aikapankkien kautta tarjoamia palveluita? Vai halutaanko oikeasti verottaa ihmisten toisilleen tarjoamaa apua arkipäiväisissä askareissa? Jos ihmisten välisiä palveluita verotettaisiin, pitäisi saatua hyötyä verrata menetettyihin hyötyihin, joita nykyisen aikapankkijärjestlmä ja perinteinen naapuriapu- ja talkoojärjestelmä tuovat. Kyse on syrjäytymistä ehkäisevästä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävästä toiminnasta. Usein toisen apu oikealla hetkellä on kultaakin arvokkaampaa, kuten Aika Parantaa -verkosto on osoittanut.

 

2) Miten näitä palveluita verotettaisiin?

Kaikkien palveluiden ja vastapalveluiden ilmoittamisesta verottajalla voi pitää orwellimaisena dystopiana. Mutta kuvitellaanpa hetki, että kaikki tosiaan alkaisivat ilmoittaa saamansa palvelukset verottajalle. Minkäsuuruisena euromäärinä ne ilmoitettaisiin? Maksetaanko veroa vain, jos saatu vastapalvelus on minulle arvokkaampi kuin alkuperäinen palvelus, eli nettohyödystä kuten verotukessa normaalisti? Kehitetäänkö tähän uusi veroilmoituslomake ja -nettipalvelu? Paljonko tämä kaikki maksaisi? Ja niin edelleen.

 

 

------

Koko julkishallinto ei sentään ole verottajan linjoilla. Helsingin kaupunki toteaa Globaalin vastuun strategiassaan (ironisesti Taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta -otsikon alla), että: 

"Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden edistämiseksi kaupunki selvittää miten se voi tukea aikapankkien toimintaa."

------

Jos toisten auttaminen tulee säilyttää verovapaan jatkossakin tykkää tästä Facebook-sivusta ja jaa se kavereillesi: www.facebook.com/pages/Toisten-auttamista-ei-saa-verottaa/416420011805624. Viime kädessä vaadimme lakiin muutosta kansalaisaloitteen kautta, mikäli osoittautuu, että nykyinen laki todella sallii verottajalle toisten ihmisten auttamisen verottamisen.

 

 

Kirjoittaja on aikapankkiaktiivi ja Avoin ministeriö ry:n puheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Rahahan on periaatteessa vain uusavuttomille kehitetty vaihdon väline jotta pystyvät teettämään palveluksia,
perinteisesti tästä vaihtokaupasta on maksettu verot.

Pyyteetön auttaminen sitten asia erikseen.

Itseäni tässä kehun sen verran, että kyllähän minäkin joskus jotain teettäisin aikavaihtokauppoina jos porukka keskimäärin ei olisi niin hemmetin kiireistä ja/tai kädetöntä.

Yrittäjien asiakkaansa vaatimusten mukaisesti tekemiä pimeitä hommia kiljutaan -kaikissa muissa paitsi itse maksutilanteissa- verolle ja kyllähän verot maksuun menisivät joka ainoasta rahaa vastaan tehdystä työstä jos asiakas vain suostuisi ne maksamaan.

mutta kun verottaja kurtistelee kulmiaan suoraan asianomaisille, eli ns. kolisee omaan tekopyhyyden nilkkaan, kiljutaan ihan päinvastaista.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Periaatteessa aikapankkitoiminta on veronkiertoa. Jos aikapankista voi saada verotonta remonttiapua tai siivouspalveluja, niin veroja maksavat remontti- ja siivouspalveluja tarjoavat yritykset joutuvat huonompaan kilpailutilanteeseen.

Kaikkia remontti- ja siivouspalveluja, myös aikapankin kautta tarjottuja, olisi siis reilua verottaa samalla tavalla.

Itse kannatan verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta haittaveroihin, kuten esim. maanomistuksen verottamiseen: http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14118...

Käyttäjän jpekkanen kuva
Joonas Pekkanen

Roope, ammatinharjoittajien pitäisi jo nyt ilmoittaa aikapankeista saavansa hyöty veroilmoituksessa. Kyse on nyt siitä, että kaikkea ihmisten apua toisilleen EI VOI pistää verolle. Jos pyydät ystäviäsi auttamaan muutokuorman kantamisessa, niin silloin jätät ostamatta muuttofirman palveluksia logiikallasi?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Aikapankin idea on kuitenkin yhdistää toisilleen tuntemattomat ihmiset. Jos aikapankin kautta sovitaan että remonttimies tekee parturille remontin ja parturi kiitokseksi leikkaa remonttimiehen hiukset tietyn ajan, niin kyseessä on veronkierto jota aikapankki on olemassaolollaan edistänyt.

Olen samaa mieltä siitä että työn verottamisesta syntyy monia ongelmia, ja siitä pitäisi yrittää luopua kokonaan.

Käyttäjän jpekkanen kuva
Joonas Pekkanen

Aikapankin idea on yhdistaa toisilleen ennestään tuntemattomia ihmisiä ja synnyttää uusia sosiaalisia yhteyksiä. Agraariyhteiskunnassa oli hyväksyttävää odottaa toisilta apua, jos oli itse käynyt muiden talkoissa. Toisten auttaminen pitäisi olla sallittua myös urbaanissa yhteiskunnassa, jossa ihmiset eivät voi tuntea kaikkia naapureitaan. Ajatus, että jokainen toisen autaminen vääristäisi (jotenkin merkittävästi) markkinoita on absurdi ja liian absoluuttinen. Kuten irtaimen myynnissä on nykyisin verottaja voisi hyvin asettaa esim. 5000 euron vuosirajan, jonka ylittävältä osalta vasta myynti (irtaimen tai palveluiden) olisi verotettavaa. Voidaanhan logiikallasi sanoa, että kirpparilla vaatteiden myyminen kilpailee second hand -myymälöiden kanssa? Ja eihän palveluita kannata ainakaan raskaammin verottaa kuin irtainta?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #5

Jos palveluja verotetaan eri veroasteella kuin irtaimen myymistä, voi tätä kiertää myymällä irtaimen yhteydessä esim. toimituspalvelun tai neuvontapalvelun, jonka avulla osan irtaimen todellisesta myyntihinnasta saa siirrettyä kevyemmän palveluverotuksen piiriin.

Aikapankki on organisoitua toimintaa, joka helpottaa verojen kiertämistä, joten on mun mielestä ymmärrettävää että verottaja puuttuu toimintaan ennenkuin veronkierto ehtii kasvaa liian suureksi.

Käyttäjän jpekkanen kuva
Joonas Pekkanen Vastaus kommenttiin #9

Yksityishenkilöiden ei-ammatinharjoittamistarkoituksessa tehty pienimuotoinen myynti (oli kyseessä sitten irtain tai palvelut) pitäisi olla verovapaata. Irtaimen osalta se onkin verovapaata tällä hetkellä: https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_myynti/Kotiirtaimiston_myyminen(9179).

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Tuon verotuksen vastustamisessa pitäisi olla aika tiukkana, koska lopulta ei ole kysymys pelkästään verotuksesta, vaan myös siitä, voidaanko vaihtoehtoisia raha ja vaihdantajärjestelmiä ylipäätänsä perustaa. Verotus omalta osaltaan liittää kaiken talouden osaksi samaa systeemiä, joka on pohjimmiltaan täysin kestämätön. Vaihtoehtoiset rahajärjestelmät voivat tuoda maailmaan talouden vallankumouksen rauhanomaisin keinoin.

Käyttäjän jpekkanen kuva
Joonas Pekkanen

Juuri siihen ymmärtäisin liittyvän tuon Helsingin kaupungin Globaalin vastuun strategiassaan mainitseman "talouden vakauden edistämisen" tavoitteen.

Kyllä, tarvitaan myös vaihtoehtoja rahan ympärillä pyörivälle taloudelle. Vaihtoehtoja ei saisi tyrmätä ilman vahvaa näyttöä siitä, että vaihtoehdosta on merkittävää haittaa rahan ympräillä pyörivälle kilpailulle markkinataloudelle. Tässä ei mielestäni ole sellaista näyttöä ainakaan vielä esitetty.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Rahaan perustuvassa taloudessa ei ole sinänsä vikaa, vika on nimenomaan pankkirahaan perustuvassa järjestelmässä, johon liittyy myös kahdenkertainen kirjanpito, ja arvojen määritys pankkirahaan perustuen.

Käyttäjän RiittaKlemettiLilja kuva
Riitta Klemetti Lilja

Kun tuota blogikirjoituksen facebooklinkkiä klikkaa, niin vastaukseksi tulee ilmoitus ettei sivua löydy.

Käyttäjän jpekkanen kuva
Joonas Pekkanen

Kiitos huomiosta, linkki on nyt korjattu.

Käyttäjän SebastianMki kuva
Sebastian Mäki

Toveihin perustuva palvelusten vaihto mahdollistaa sen, että palvelut arvoitetaan tasapuolisemmin suhteessa toisiin. Rahaan perustuvan talouden romahtaessa aikapankkitoiminta jatkuu entiseen tapaansa tai voi jopa syrjäyttää rahaan perustuvan palvelusten vaihdon.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Olen perusajatuksesta täsmälleen samaa mieltä. Homma menee aivan absurdiksi, mikäli tällaisesta lainsäädännöstä haluttaisiin oikeudenmukainen, reilu ja alati ajantasainen.

Vitsinkerrontaa ja tarinaniskentää kannattaa välttää pöytäseurueessa, koska se tarkoittaa tulonmenetyksiä stand-up-koomikoille ja verokertymän pienenemistä? Joululaulujen laulaminen vie leivän ammattimuusikoilta ja aimo annoksen verotuloja valtiolta?

Voisin kuitenkin varauksella harkita aikapankkitoiminnan kokeilua, jossa aikapankkitoimintakin olisi veronalaista. Tällöin veroja ei kuitenkaan maksettaisi euroina, vaan samalla valuutalla kuin maksusuoritus tapahtuu - aikana.

Verottaja voi liittyä aikapankin asiakkaaksi ja hankkia sieltä tarjolla olevista toiminnoista mieleisiään. Vastavuoroisesti yhteiskunnan käyttämät aikapankkipalvelut kirjattaisiin omaan sarakkeeseensa ja valtio velkaantuisi palvelun saajan puolesta aikapankkiin. Nollasummapeliä, kuten verotus muutenkin.

Eli.

Tavallisessa verotuksessa homma toimii esim. alv:n osalta niin, että ostan 5€:lla perunoita. Perunoiden hinta verottomana on euron kilo, mutta verojen jälkeen vitosella saakin vain neljä kiloa. Verotettu summa voidaan käyttää vaikkapa niin, että ostetaan kilo perunoita maksuttoman kouluruokailun mahdollistamiseksi. Raha kiertää valtion kassan kautta, mutta lopputulos on kuitenkin se, että perunanviljelijä saa vitosen ja luopuu viidestä kilosta perunaa. (Todellisuudessa raha kiertää aika paljon pidemmän reitin, mutta lopputulos on sama.)

Aikapankin verotuksessa homma menisi niin, että tarjoan aikapankissa viisi tuntia aikaani - vaikkapa perunapellon kuokkimiseksi. Palvelun vastaanottaja saa neljä tuntia kuokkimista ja tunnin verran kuokin valtion pellolla. Itse saan käyttööni neljän tunnin edestä vastapalveluksia ja lapseni saa koulussa ilmaiseksi syödäkseen perunoita, joita olen ollut kuokkimassa.

Käyttäjän AkiAiromaa kuva
Aki Airomaa

Puhuin tänään verohallinnon edustajan kanssa asiasta, hänen mukaansa asiaa on liioteltu. Se että asia tuli julki harmaan talouden yksikön kautta ei kuulemma tarkoita sitä, että aikapankkitoiminta olisi millään lailla korkealla heidän prioriteeteissaan.

Toimituksen poiminnat